KUOPION ILMAILUYHDISTYS RY

LENTOTOIMINTAOHJE 2016

Perusteet

Kuopion Ilmailuyhdistys noudattaa toiminnassaan Suomen lakia, kansallisen ja eurooppalaisen ilmailuviranomaisen määräyksiä, sekä hyvää ilmailutapaa.

Ilmailuyhdistyksen antama koulutus perustuu yhdistyksen koulutuslupaan ja Ilmailumääräykseen TRG M1-7 (Harrasteilmailun lentokoulutus) 5.5.2009

Yhdistyksen purjelentokoneiden lentokelpoisuuden ylläpidosta ja tarkastuksista on tehty sopimus Suomen Urheiluilmailuopiston (SUIO Oy) kanssa. Huoltotoiminnassa ja lentokelpoisuuden valvonnassa noudatetaan huoltotoiminta-asetusta (OSA-M) ja alan normistoa.

Toiminta Rautavaaralla perustuu Rautavaaran kentän pysyväismääräykseen ja Rautavara-säätiön kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Kuopion ilmailuyhdistyksen ilmailutoiminnan lisävaatimukset on laadittu täksi lentotoimintaohjeeksi, jota yhdistyksen johtokunta päivittää. Ohjeen tarkoitus on olla johdatus siitä miten eri asioita yhdistyksessä käytännössä tehdään.

Lentotoimintaohjeen lisäksi julkaistaan vuosittain päivitettävä kesämuistio, johon on koottu muuttuvia tietoja kerhon ja Rautavaara-säätiön toiminnasta.

Vinttaustoiminnassa huomioidaan SIL:n ohjeistus ja BGA:n turvallisuusohjeet. Ohjeet kerhon kotisivuilla.

Toiminnan tavoitteet

Kuopion ilmailuyhdistys ry. on purjelentoon keskittyvä ilmailukerho. Yhdistyksen toiminnan perusajatuksena on tarjota jäsenistölleen monipuolinen mahdollisuus harrastaa purjelentoa hyväkuntoisella kerhokalustolla.

Yhdistys kouluttaa jäseniään purjelentäjän lupakirjaa varten, järjestää purjelennon esittely- ja tutustumiskursseja, sekä antaa lentotaidon ylläpito- ja jatkokoulutusta jäsenistölleen vuosittain.

Yhdistyksen toiminnan lentoturvallisuustavoitteena on:

Lentoturvallisuustavoitteen täyttyminen edellyttää, että jäsenistö lentää riittävästi ja säännöllisesti ja taukojen jälkeen kertauslentoja taitotason kehittymiseksi. Hyvän ilmailutavan ylläpitämiseen kuuluu myös analysoiva, avoin ja rakentava keskustelu.

Ilmailuyhdistys pyrkii tukemaan aloittelevia ja jo kokeneempia lentäjiä kehityspolulla purjelentoharrastuksessa. Peruskurssin jälkeisessä lentoharjoittelussa pyritään noudattamaan Suomen ilmailuliiton purjelennon valmennustyöryhmän ”Kurssilta kolmesataselle” -materiaalin Club coach -mallia, jossa kokeneemmat auttavat aloittelijoita. Kokeneempia kannustetaan matka- ja kilpapurjelentoon järjestämällä yhteisiä lentoleirejä ja mahdollisuuksien mukaan antamalla kerhon kalustoa kilpailukäyttöön.

Jatkokoulutusta, taito- ja mittarilentokelpuutuksia, koulutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Lentämisen ohella ilmailuyhdistyksen jäsenistö tuottaa purjelennon tarvitsemat vinttaus- ja tukipalvelut säätiön kalustolla. Hyvän palvelutason takaamiseksi ja aktiivisen jäsenistön kannustamiseksi Rautavaara-säätiö on hinnoitellut sarjaliput edullisemmiksi kuin yksittäiset vinttaukset.

Lentotoiminta

Lentotoiminta tapahtuu pääsääntöisesti Rautavaaran (EFRA) kentältä. Lentoleirejä järjestetään myös muilla lentopaikoilla. Erityisesti keväällä lentokauden pidentämiseksi voidaan toimia muilta lentopaikoilta.

Ilmatilavaraukset ja toiminnan päättymisilmoitukset hoitaa nimetty AA-henkilö. Purjelentoalueita D145A/B koskevat varaukset tulee tehdä edellisenä päivänä klo 12.00 mennessä. Varaus tehdään kelin ja toiminnan mukaan. VFR-toimintaan purjelentoalueilla D145A/B FL65- ei välttämättä tarvitse varausta ollenkaan. FL95 yläpuolelle menevät pilvilentovaraukset on syytä tehdä D145A-alueelle. Jos suunnittelet pilvi- tai matkalentoja ilmoita tarpeistasi edellisenä päivänä AA-henkilölle. AA-henkilön yhteystiedot ja tulevat varaukset löydät kerhon kotisivuilta.

AA-henkilö tai hänen kentällä oleva sijainen pitää aamubriefin lentopäivinä kuppilassa kello 09.30. Samalla jaetaan lentovuorot paikallaolijoiden kesken ja sovitaan muiden tehtävien hoitaminen. Päivän tiedot kootaan kenttäpäiväkirjan välissä olevalle lomakkeelle, johon merkitään:

Lentovuorojen ja muiden tehtävien jaossa pyritään tasapuolisuuteen. Lentojen pituudet määritetään kelin ja paikalla olijoiden määrän mukaan. Tavoitteena on, että kaikki pääsevät lentämään. Vanhemmat ja kokeneemmat huolehtivat myös nuoremmistaan. Vinttaajat ja muut avustajat ovat aina etusijalla seuraavien lentokierrosten osalta. Myöhemmin saapuvat sopivat lentovuoroistaan ja muista tehtävistä aamulla paikalla olleiden kanssa.

Aamubriefingin jälkeen koneet ja vintturi otetaan hallista yhdessä ulos, tarkastetaan ja siirretään reippaasti paikoilleen hyvissä ajoin ennen lentokierroksen alkua. Näin hyödynnetään koko lentopäivä ja ensimmäisen kierroksen lentäjät ehtivät rauhassa valmistautua lennolle. Siirtoa voidaan viivyttää, jos on epävarmuutta käytettävästä radasta.

Purjekoneiden siirrossa maksimi nopeus on ykkösvaihteen tai vastaavan tyhjäkäyntinopeus. Seuraa aktiivisesti siirron aikana siipipyörän käyttäytymistä ja paikallaan pysymistä.

Koneiden kuljetuspyöriä käytetään vain kuljetuksen ajan. Irrota kuljetuspyörä välittömästi siirron jälkeen, ettei kone pääse pyörähtämään tuulessa ja aiheuttamaan vahinkoja. Odotuspaikalla koneet ankkuroidaan tuulenpuoleinen siipi alaspäin. Huolehdi, ettei kuljetuskaluston väliin pääse hiekkaa, joka naarmuttaisi koneita.

Ensimmäiseen lentokierrokseen lähdetään heti, kun keliä syntyy. Yleensä kokeneimmat lähtevät ensimmäisinä. Konetta on turha pantata odotuspaikalla parempaa keliä odottaessa. Toinen tai kolmas lentokierros on kokemattomalle varmempi termiikissä pysymisen kannalta. HC-lennolle tai lyhyemmille matkalennoille kannattaa lähteä vasta toisesta lentokierroksesta kun, keli on parhaimmillaan. Pidemmät matkalennot olisi yleensä hyvä suunnitella arkipäiviksi. Kun paikalla on enemmän väkeä, matkalentäjien tulee huomioida kanssalentäjien toiveet.

Lentoonlähdöt vintturista tehdään nurmelta. Starttipaikat pyritään tasoittamaan Rautavaara-säätiön toimesta. Ennen startteja tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan lähtöalueen tasaisuus. EFRA kunnossapitovaatimukset on esitetty kentän ilmoitustaululla.

Nappilippiksen käyttö lennolla on ehdottomasti kielletty kuomun rikkoutumisen ja päähän kohdituvan iskun välttämiseksi.

Epätasainen alusta on riskitekijä: perärungon hakkaaminen maahan voi rikkoa kannuspyörän ja ohjaaja tätä välttääkseen pyrkii virheellisesti nostamaan koneen ilmaan liian aikaisin. Lentokone-hinaukset tehdään päällystetyltä radalta. Ilmoita havaitsemistasi puutteista kentän kunnossa lentokentän päällikölle.

Käytä apuna tarkastuslistaan ennen starttia. Tee toimenpidebriefaus itsellesi poikkeustilanteita varten ennen starttia myös yksipaikkaisilla. Avustajan tulee tarkastaa oikea varoke ja esitellä se ohjaajalle. Kiinnitä avustajana huomiota myös muihin lennonvalmistelu asioihin, kuten laskuvarjoon ja pyrstöpyörään. Lentoonlähdössä ja maakiidon aikana pidä käsi irroituskahvalla ja valmistaudu irroittamaan välittömästi, mikäli siipi osuu maahan. Muista, että liian jyrkkä nousukulma vinttauksen alussa on vakava turvallisuusriski. Älä vedä konetta väkisin ilmaan liian pienellä nopeudella jolloin nokka nousee jyrkälle kulmalle. Aloita alkunousu loivasti ja kiristä vetoa vasta turvallisessa korkeudessa. Antakaa avustajat ohjaajille palautetta toiminnasta. Näin taitoja ja turvallisuutta voidaan parantaa.

Flarm:ia pidetään aina päällä lennolla. Törmäysvaroituksen lisäksi kone taltioi lentosi IGC-tiedostoksi, jonka avulla voit analysoida lentoasi jälkikäteen.

Purjekoneilla pyritään aina laskemaan kiitoradalle. Menettelyllä vältetään kiven iskemiä ja kaluston kulumista. Radoilta 05 ja 30 toimittaessa voidaan laskea myös ko radalla nurmelle. Radalta 05 toimittaessa voidaan laskea myös ko radalla nurmelle. Radalla 12 huomioitava leikatun alueen pituus langan katkeamisen varalta. Radat ovat ahtaat ja laskut on suunniteltava turvallisesti maassa olevien koneiden ja ihmisten yli. Laskualueen kunto on tarkastettava ennen toiminnan aloittamista.

Pyöräjarrun käyttöä normaalin laskukiidon alussa on vältettävä jarrujen nopean kulumisen vähentämiseksi. Pyöräjarrua suositellaan käytettävän laskukiidon lopussa vauhdin pysäyttämiseksi ennen kuin siipi osuu maahan. Muista lisäksi viedä sauva laskevan siiven puolelle ennen siiven osumista maahan, näin vältät siivekkeen osumisen maassa oleviin kiviin tms.

Vintturilla vinttaaja pitää yhdistettyä kenttä- ja vintturikirjaa. Kenttäkirja on kerhon virallinen dokumentti laskutusta yms. varten ja siihen on tehtävä merkinnät huolellisesti. Kenttäkirjan kohtaan huomautukset tai lehden taakse tehdään merkintä poikkeamista normaalitoiminnasta. Yleisperiaatteena on, että pienetkin poikkeamat merkitään. Poikkeamien seurannalla voidaan kehittää koulutusta ja turvallisuutta. Merkittävistä poikkeamista tulee lisäksi informoida myös yhdistyksen koulutusorganisaatiota.

Jos lentosi päättyy aikaisemmin, laita kone yökuntoon valmiiksi ja työnnä halliin. Loput koneet on hyvä laittaa porukalla valmiiksi ja laittaa hallin ovet lukkoon.

Nähdessäsi sivullisia kenttäalueella, kysy reilusti millä asialla ovat. Opasta heitä ja kerro heille myös purjelennosta. Varmistu myös turvallisuusnäkökohdista. Liikkuminen kenttäalueella on luvanvaraista.

Purjelentäjän lentopäivät ovat yleensä päivän mittaisia. Yhdessä tekeminen ja kokemusten jakaminen on purjelentoharrastuksen parhaita puolia. Omien lentojen välissä autetaan muita ja aika menee nopeasti. Muista kuitenkin huolehtia riittävästä nesteen ja ravinnon saannista päivän aikana. Hakeudu myös varjoon päivän kuumimpina hetkinä.

Tule myös saunalle ja iltanuotiolle jakamaan päivän kokemuksesi!

Vinttaustoiminta

Tavoitteena on, että kaikki KIY:n purjelentäjät koulutetaan ja toimivat myös vinttaajina. Turvalliset vinttauspalvelut edellyttävät koulutuksen lisäksi säännöllistä toimintaa vinttaajana. Tauon jälkeen kertaa vinttaus kokeneemman johdolla. Kertaa myös toiminta poikkeavissa tilanteissa.

Täytä vintturipäiväkirja, merkitse siihen vinttauksesi ja havainnot normaalista poikkeavista vinttauksista, vintturin toiminnasta tai ohjeistuksesta. Tieto on tärkeää vintturin ylläpidon ja koulutuksen kehittämiseksi. Vinttausohjetta säilytetään vintturissa. Perehdy materiaaliin.

Vinttaaja antaa radiolla ilmoituksen vinttauksesta ja käytettävästä radasta. Vinttauksen ajan muusta radioliikenteestä tulee pidättyä. Huomioi tuulensuunta ja arvioi sorratustarve ennen starttiasi. Anna vinttaajalle radiolla tieto vinttauksen tavoitenopeudesta. Vinttaaja antaa tarvittaessa sorratusohjeita radiolla. Apumies näyttää ohjaajalle varokkeen. Varmistu oikeasta varokkeesta. Ennen starttia siipimies tarkastaa muun liikenteen ja nostaa siiven, kun startti voidaan turvallisesti tehdä. Alkukiihdytys ei saa olla liian nopea. Sopiva kiihdytysaika on noin 3 - 4 sekuntia. Vinttauksen loppuvaiheessa vinttaajan on hidastettava vetoa riittävästi varokkeen katkeamisen ehkäisemiseksi. Vinttauksen loppuvaiheessa on vinttaajan on hidastettava vetoa siten, että purjekoneen saavuttaessa maksimikulman on vintturin teho tyhjäkäynnillä.

Dynema-langan yliajaminen autolla tai koneella on kielletty, koska naru vaurioituu ja katkeaa ko. kohdasta. Erityinen huomio muun liikenteen varoittamiseksi on silloin, kun lanka on vedetty pääkiitotien poikki. Rullaustien käyttökielto hallilta pohjoiseen merkitään. Lentokoneiden laskut on tehtävä vasta lankojen ylityksen jälkeen. Vierailevia koneita tiedotetaan tilanteesta vintturilta tai lähtöpaikalta.

Kaluston käyttö ja ylläpito

Konekirjoja säilytetään määräysten mukaan lentokoneissa. Tarkasta koneen lentokelpoisuus ja mahdolliset matkapäiväkirjaan tehdyt merkinnät vioista ennen lentoasi. Lennon jälkeen ilma-aluksen päällikkö vastaa, että koneen matkapäiväkirja on täytetty ja allekirjoitettu ennen koneen lähtöä seuraavalle lennolle.

Loggereita ja navigaattoreita säilytetään kuppilan toimistossa niille varatuilla paikoilla. Palauta käyttämäsi laitteet ja huolehdi niiden laittamisesta lataukseen seuraavaa lentopäivää varten. Jos laite vikaantuu, kirjoita lappu laitteen viereen ja ilmoita havainnoistasi huoltovastaavalle.

Kaikki kerhon koneet säilytetään yöaikana hallissa. Koneisiin laitetaan siipipussit ja kuomupeitto. Orionin siipien jatkopalat säilytetään kuljetusputkessa.

Orionilla lennetään pääsääntöisesti lyhyillä siivillä. Koneen käyttö koulukoneena, käsittely ja siipipussien käyttö hallilla on helpompaa. Myös suorituskyky riittää mainiosti paikallislennoille. Kone varustetaan pitkillä siiville matkalentoja varten.

Ole lentokoneiden kuomujen kanssa erityisen huolellinen. Kuomu avataan tai suljetaan vain kahvasta nostamalla. Tuuletusaukon reunoista nostaminen on kielletty halkeamisvaaran takia. Orionin kuomu on erityisen herkkä tuulenpuuskille tai koneen heilahduksille. Pidä Orionin kuomua auki vain välittömässä valvonnassa.

Koneiden siipipussit ja kuljetuskalusto säilytetään hallin sivujen penkeillä niille osoitetussa paikassa. Vältä siipipussin osumista maahan ja ole huolellinen niiden käytössä. Purettaessa siipipussit vedetään pussi siiven päähän ja sisäkautta pujotetaan hihna pussin ympäri. Näin pussi on valmiina paikalleen laittoa varten. Orionin siipipussien laitossa on hyvä olla avustaja.

Lentokoneet puhdistetaan ennen lentotoimintaa pölystä pesemällä kone puhtaalla vedellä ja kuivaamalla säämiskällä. Lentotoiminnan päätyttyä aina ennen halliin laittoa kärpästen tms raadot puhdistetaan etureunoista ensisijaisesti vahalla tai puhtaalla vedellä ja sienellä. Kuomut puhdistetaan runsaalla puhtaalla vedellä ja kuivataan vain ehdottoman puhtaalla kuomusäämiskällä tai liinalla.

Lentokonehallissa on jokaiselle kerhon koneelle oma konekaappi. Kaapissa säilytetään koneen varusteita ja konekohtaiset puhdistusvälineet. Pidä kaappi siistinä ja palauta käyttämäsi tarvikkeet takaisin oikeille paikoilleen.

Lentokonehallissa on kerhon kalustolle yhteinen huoltotarvikekaappi, jossa säilytetään teipit, vahat ja muut kemikaalit. Palauta käyttämäsi tarvikkeet. Käytä ensin vajaat pullot ja heitä tyhjät pullot roskiin.

Akut ladataan lentokonehallin akkulaturissa. Älä jätä akkuja koneeseen lennon jälkeen.

Jäsenistön odotetaan pitävän hyvää huolta koneista ja kalustosta sekä opastavan kokemattomampia oikeasta toiminnasta. Huolehdi omalta osaltasi hallin siisteydestä, laita tavarat niille osoitetuille paikoille ja roskat ja romut roskiin. Ilmoita laiminlyönneistä kaluston käytössä ja ylläpidossa huoltovastaavalle tai koulutusorganisaatiolle.

Kaluston huolto

Kaluston huollot tehdään talven aikana kerhotiloissa, Sammakkolammentie 12 väestönsuojassa. Huoltopäivät ovat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 18.00 alkaen. Kevätkaudella järjestetään myös huoltoviikonloppuja ja niistä ilmoitetaan kerhon kotisivuilla. Lentokaluston vuosi ja määräaikaishuollot pyritään saamaan valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.

Koneiden ja kaluston huollot tehdään talkootyöperiaatteella eikä kerhotyöstä makseta erillisiä korvauksia. Ole aktiivinen osallistumaan huoltotyöhön varsinkin, jos ostat kalustopaketin! Koneenhoitajien kanssa on hyvä sopia ylläpitotoimista ja aikataulusta talven huoltokaudelle. Tavoitteena on, että lennämme hyväkuntoisella kalustolla.

Yhdistykselle on nimetty huoltovastaava. Hän seuraa lentokaluston lentokelpoisuutta ja hoitaa yhteistoiminnan viranomaisten ja eri organisaatioiden kanssa lentokelpoisuuden ylläpitämiseksi sekä valmistelee vuosihuoltosuunnitelman ja huoltokauden toimet. Huoltovastaavan avuksi nimetään yhdistyksen koneille konevastaavat.

Vaurio- ja vahinkotapaukset

Kaikista pienistäkin vaurioista ja vioista on välittömästi ilmoitettava huoltovastaavalle tai kerhon lennonopettajalle. Ilmoituksen vastaanottanut harkitsee jatko- tai korjaustoimenpiteet. Vaurion aiheuttanut pilotti ei saa koskaan ryhtyä oma-aloitteisesti korjaamaan vahinkoja, mutta hän osallistuu korjauksiin.

Omavastuu vahinkotapauksissa on enintään puolet konetyypin vakuutusehtojen mukaisesta omavastuusta. Kalustomaksulla katetaan omavastuun toinen puoli. Omavastuun suuruuden voi jokainen tarkastaa koneiden vakuutuskirjoista. Pääperiaate on se, että vakuutustarkastaja arvioi kaikki vahingot, jonka jälkeen päätetään korjauksesta. Yhdistyksen hallitus voi päättää omavastuuosuuden pienentämisestä tapauskohtaisesti.

Lento-oikeudet

Lento-oikeus KIY koneilla

KIY:n koneilla saa lentää päällikkönä tai oppilaana kerhon jäsen, joka on suorittanut kyseisen kauden jäsenmaksun ja kalustomaksun, jolla ei ole vanhoja maksuja rästissä ja jota ei ole määrätty lentokieltoon. Lentämiseen tarvitaan myös voimassaoleva lupakirja kelpuutuksineen sekä medikaali.

Tarkastuslennot

Virallisten tarkastuslentojen (esim. lupakirjat, kelpuutukset) lisäksi KIY:ssä lennetään kerhon omia kevät- ja kerhotarkastuslentoja, jotka katsotaan tavallisiksi koululennoiksi. Kevät- ja kerhotarkastuslennolle tultaessa on opettajalle esitettävä voimassa oleva lupakirja muine tarvittavine kelpuutuksineen ja lentopäiväkirja, johon opettaja kuittaa tarkastuslennon suorituksen.

Kevättarkastuslento lennetään aina opettajan kanssa ennen kauden ensimmäistä yksinlentoa. Uusi tarkastuslento tarvitaan myös, jos edellisestä lennosta on yli kaksi kuukautta ja kaudella on kertynyt alle viisi lentoa. Tarkastuslentoa ei tarvitse suorittaa, jos kokonaislentokokemus on yli 200 tuntia ja edellisellä kaudella on lentänyt vähintään 10 tuntia ja lentoa. Easa lupakirjoilla kevättarkastuslento on lennettävä joka kevät.

Kevättarkastuslennon hyväksynyt opettaja voi harkintansa mukaan rajoittaa lennettävien tyyppien käyttöä ja määrätä kauden ensimmäisille lennoille jonkin helpomman koneen, kuin millä on aikaisemmin lentänyt tai määrätä tiettyjä kohdennettuja harjoitteita, esimerkiksi laskukierrosharjoituksia. Vähän lentäneiden pilottien on tehtävä laskeutumiset aina normaalin laskukierroskuvion mukaisesti varsinaiselle laskeutumisalueelle.

Kerhotarkastuslento on koululento, jonka uusi jäsen lentää aina kerhon opettajan kanssa, paitsi jos kerhon lennonopettaja katsoo sen tarpeettomaksi.

Tarkastuslento kannattaa ottaa vastaan hyvänä oppimismahdollisuutena. Kertaus pitkän talven jälkeen ei tee kenellekään pahaa ja sen ohjatusti tekeminen auttaa pilottia oppimaan nopeammin ja helpommin.

Muistin virkistämiseksi (PEL M2-41)

Purjelentäjän lupakirjan haltija saa toimia päällikkönä purjelentokoneessa, apumoottorilla varustetussa purjelentokoneessa tai itselähtevässä purjelentokoneessa vain, jos hän on viimeisen 12 kuukauden aikana lentänyt jollain edellä mainituista ilma-aluksista:

a) vähintään kaksi lentoa, tai

b) koululennon purjelennonopettajan kanssa ja

c) hänen oikeutensa kyseisen lentoonlähtötavan käyttämiseen on voimassa.

Purjelentäjän lupakirjan haltija, jolla on matkustajankuljetusoikeus, saa kuljettaa matkustajaa vain, jos hän on viimeisen 12 kuukauden aikana lentänyt purjelentokoneella aiottua lentoonlähtötapaa käyttäen:

a) vähintään kaksi lentoa tai

b) koululennon purjelennonopettajan kanssa

Tyyppikoulutus ja vaatimukset

Alla olevat tuntirajat ovat ohjeellisia ja niitä voidaan soveltaa ohjaajien kykyjen, kehityksen ja viimeaikaisen kokemuksen perusteella. Myös tyyppilentojen määrää ja laatua voidaan soveltaa pilotin kokemuksen ja taitojen perusteella missä vaiheessa tahansa opettajien niin tarpeelliseksi katsoessa.

Orion:

Astir:

K-8:

LS4:

LS-7

Luvan tyyppilentokoulutuksen aloittamiseen antaa koulutuspäällikkö tai kerhon lennonopettaja todettuaan hakijan lentotaidon. Samalla nimetään tyyppikouluttaja, jonka täytyy olla hyvin perehtynyt ko. konetyyppiin.

Tyyppikoulutus koostuu

Tyyppilennon tarkoitus on rauhallinen tutustuminen uuden konetyypin ohjattavuuteen ja suorituskykyyn, koska ennakkotuntumaa ei vielä ole. Jos tyyppilentojen valvojalla ei ole erityistä huomautettavaa, voidaan tämän jälkeen lentää ensimmäiset paikallislennot termiikissä. Matkalentoja uudella tyypillä koskevat matkalento-ohjeet.

Matkalennot

Matkalento on lento, joka ulottuu koneen suoraa liitomatkaa kauemmas kentältä. Suoralla liitomatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka koneella pystyy liitämään varmasti vallitsevissa olosuhteissa ja liittymään sen jälkeen normaaliin laskukierrokseen.

Ennen matkalentoja on:

Sarkalaskut lasketaan 100*20m saralle. Lähestyminenkin kuuluu sarkalaskuun ja jos valvoja näkee siinä jotain huomautettavaa, hän voi tarvittaessa hylätä kyseisen suorituksen. Maastolaskuharjoittelussa on sarka tarkastettava etukäteen epätasaisuuksien tms varalta.

Taitolento

Taitolento on kielletty ohjekirjan mukaan LS4 ja LS7 koneilla. Taitolentoa Orion, Astir ja K-8 koneilla saa suorittaa taitolentokelpuutuksen omaava tai vastaavan koulutuksen saanut kerhon lennonopettajan luvan ja ohjeiden mukaisesti.

Kisakoneanomukset

Kisakoneanomukset tulee lähettää puheenjohtajalle 15.2 mennessä. Johtokunta tekee päätöksen anomusten perusteella. Anomuksia käsiteltäessä käytetään muun muassa seuraavia kriteerejä:

Valvonta

Omavalvonta

Ilmailutoiminnan harjoittajien on järjestettävä omavalvonta. Omavalvonnan vastuullinen johtaja on yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen omavalvonta järjestetään omavalvonnan suunnitelman mukaisesti.

Poikkeamat yhdistyksen ilmailutoiminnassa kirjataan kenttäpäiväkirjaan ja niistä tiedotetaan vastuullista johtajaa, huoltovastaavaa tai koulutuspäällikköä. Vastuulliset pitävät kirjaa havainnoista, jäsenistön palautteesta ja ilmoitetuista poikkeamista.

Lentotoiminnan valvonta

Kerhon lentotoimintaa valvovat kerhon lennonopettajat. Kentällä valvojana toimii vanhin lennonopettaja tai vanhin lupakirjalentäjä.

Jos joku muu huomaa sääntöjä rikottavan tai laiminlyötävän tulee hänen ilmoittaa asiasta jollekin kerhon lennonopettajalle, joka vie asiaa eteenpäin. Luvan kerhon säännöistä poikkeamiseen voi myöntää vain johtokunta, joka myös päättää mahdollisista toimenpiteistä, jos sääntöjä rikotaan.